1 § Opiskelijakunta

Opiskelijakunnan nimi on Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKA. Opiskelijakunnan englanninkielinen nimi on Student Union POKA of Karelia University of Applied Sciences. Opiskelijakunnasta voidaan käyttää myös lyhennettä̈ POKA. Opiskelijakunnan kotipaikka on Joensuu. Opiskelijakunnan kieli on suomi.
Opiskelijakunta toimii Karelia-ammattikorkeakoulussa, josta säännöissä käytetään nimeä Karelia-amk.

Opiskelijakunta on poliittisesti, uskonnollisesti ja aatteellisesti sitoutumaton.

Opiskelijakunnalla on itsehallinto. Opiskelijakunnan toiminta perustuu ammattikorkeakoululain (932/2014) 41 §: ään.

Jäljempänä näissä säännöissä̈ Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKAsta käytetään nimeä opiskelijakunta.

2 § Tarkoitus ja toiminta

Opiskelijakunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakunnan erityisenä tehtävänä on:

1) nimetä opiskelijoiden edustajat 4 luvussa tarkoitettuihin ammattikorkeakoulun toimielimiin; sekä

2) osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 §:ssä ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa (695/2019) säädettyjen opiskeluterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen. (17.5.2019/699)

Opiskelijakunnan tehtävänä̈ on valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen sekä muihin ammattikorkeakoululain 4 luvussa tarkoitettuihin monijäsenisiin toimielimiin ja osallistua ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan.

Opiskelijakunta voi saada nimiinsä̈ oikeuksia, tehdä̈ sitoumuksia, omistaa kiinteää̈ omaisuutta ja osakkeita, vastaanottaa jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, kerätä asianomaisella luvalla varoja, harjoittaa taloudellista toimintaa toimintansa rahoittamiseksi, kuulua jäsenenä̈ valtakunnallisiin ja alueellisiin opiskelijajärjestöihin ja liittoihin sekä̈ toimia oikeudellisissa asioissa kantajana ja vastaajana.

Opiskelijakunta voi tukea taloudellisesti toimintaansa liittyvien oikeuskelpoisten opiskelijayhteisöjen toimintaa.

3 § Jäsenet ja jäsenmaksu

Opiskelijakuntaan voivat kuulua ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunta voi hyväksyä̈ varsinaisiksi jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

3.1 Varsinainen jäsen
Opiskelijakunnan varsinaisia jäseniä voivat olla päätoimiset opiskelijat, tutkintoon johtavassa opin-noissa olevat vaihto-opiskelijat sekä polkuopiskelijat.

3.2 Kannatusjäsen
Hallitus voi hyväksyä̈ kannatusjäseniksi yksityishenkilöitä̈ ja yhteisöjä̈, jotka haluavat tukea opiskelijakunnan toimintaa.

3.3 Kunniajäsen
Opiskelijakunnan edustajisto voi päätöksellään kutsua kunniajäseneksi henkilön tai yhteisön, joka on merkittävällä̈ tavalla edistänyt opiskelijakunnan toimintaa.

3.4 Jäsenmaksu
Opiskelijakunnan edustajisto päättää hallituksen esityksestä opiskelijakunnan jäsenmaksun sekä kannatusjäsenyyden maksun määrän seuraavalle kalenterivuodelle. Jäsenmaksu määrätään luku-kaudeksi, lukuvuodeksi tai koko opiskeluajalle tutkinnon kestosta riippumatta.

Jäsenmaksu kannetaan samansuuruisena edellä mainittujen aikojen mukaisesti kaikilta läsnä oleviksi ilmoittautuneilta jäseniltä eikä suoritettua jäsenmaksua palauteta jäsenelle.

3.5 Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsen voi erota opiskelijakunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti opiskelijakunnan hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, taikka ilmoittamalla erosta edustajiston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Opiskelijakunnan varsinainen jäsen, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuaan, tai joka ei enää ole Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelija, katsotaan eronneeksi.
Edustajisto voi kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä erottaa jäsenen, joka on menettelyllään opiskelijakunnassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut opiskelijakuntaa. Varsinaisen jäsenen erottamisessa noudatetaan yhdistyslain (503/1989) 14 § – 15 § mukaista menettelyä. Muun kuin varsinaisen jäsenen erottamisesta päättää hallitus yksinkertaisella enemmistöllä.

4 § Edustajisto

Opiskelijakunnan ylintä̈ päätösvaltaa käyttää̈ vaaleilla valittu edustajisto. Puhetta johtaa edustajiston puheenjohtaja, jonka edustajisto valitsee keskuudestaan. Edustajiston toimikausi on kalenterivuosi. Edustajiston valintatavasta säädetään tarkemmin vaaliohjesäännössä.

Edustajiston sihteerinä toimii opiskelijakunnan toiminnanjohtaja. Tämän ollessa estyneenä voi edustajisto määrätä kokoukselle sihteerin.

Edustajiston tehtävänä on

– valita ja vapauttaa edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan,
– valita ja vapauttaa hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet,
– valita ja vapauttaa tilintarkastajan ja varatilintarkastajan,
– hyväksyä talousarvio ja toimintasuunnitelma,
– päättää jäsenmaksun suuruudesta ja perintätavasta,
– hyväksyä hallituksen toimintakertomuksen edellisen vuoden toiminnasta,
– päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä̈ hallitukselle ja sekä vastuuvelvollisille,
– hyväksyä tarvittavat ohjesäännöt sekä muut tarpeellisiksi katsomansa määräykset,
– päättää̈ kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä̈ tai opiskelijakunnan toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta tai ostamisesta,
– päättää̈ opiskelijakunnan tiedotusperiaatteista ja -käytänteistä
– päättää varsinaisen jäsenen erottamisesta

5§ Edustajistovaalit

Edustajistoon valitaan vaaleissa kaksitoista (12) jäsentä̈. Kaikki edustajiston vaalissa valitsematta jääneet ehdokkaat ovat edustajiston varajäseniä̈. Mikäli edustajiston jäsen eroaa, ei enää̈ täytä̈ opiskelijakunnan jäsenvaatimuksia tai tulee valituksi hallitukseen, edustajisto täydennetään korkeimman suhteellisen äänimäärän saaneella varajäsenellä.

Tilalle nousee samalta vaalilistalta seuraavaksi korkeimman suhteellisen äänimäärän saanut ehdokas. Jos vaalilistalla ei ole yhtään varaedustajaa, täytetään edustajistoa kaikkien varaedustajien keskuudesta eniten suhteellisia ääniä saaneella edustajalla.

Edustajisto valitaan henkilökohtaisella, suhteellisella listavaalilla ehdolle asettuneista vaalikelpoisista jäsenistä tai vaaliohjesäännön esittämällä tavalla. Jokainen opiskelijakunnan jäsenmaksun suorittanut on vaalikelpoinen edustajistovaaleissa. Opiskelijakunnan vaaleissa äänioikeus on ainoastaan opiskelijakunnan jäsenmaksun suorittaneilla opiskelijoilla.

Opiskelijakunnan vaalien järjestämisestä̈ vastaa edustajiston valitsema keskusvaalilautakunta. Vaalien järjestämisestä määrätään tarkemmin edustajiston hyväksymässä vaaliohjesäännössä.
Opiskelijakunnan hallituksen jäsen tai työntekijä̈ ei voi toimia samanaikaisesti edustajiston jäsenenä̈. Mikäli edustajiston jäsen valitaan hallitukseen tai opiskelijakunnan työntekijäksi, tulee hänen tilalleen edustajistoon varajäsen hänen hallituksessa toimimisensa tai työsuhteensa ajaksi.

Jos edustajiston jäsen menettää̈ vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä̈ eroaa edustajistosta kesken toimikautensa, on esteellinen tai muuten estynyt osallistumasta edustajiston kokoukseen, tulee hänen sijaansa varajäsen siten, kuin vaaliohjesäännössä tarkemmin määrätään.

Edustajisto voi hajottaa itsensä äänten enemmistöllä ja määrätä toimeenpantavaksi uudet vaalit. Päätös edustajiston hajottamisesta ja uusista vaaleista on tehtävä̈ kahdessa (2) peräkkäisessä̈ kokouksessa, joiden väli on vähintään kaksi (2) viikkoa. Päätöksen hyväksyminen vaatii yli puolet edustajiston kaikista äänistä̈ molemmissa kokouksissa. Uusi edustajisto on valittava yhden (1) kuukauden kuluessa hajottamispäätöksestä jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hajotettu edustajisto hoitaa tehtäviään, kunnes uusi edustajisto on järjestäytynyt.

6 § Edustajiston kokoontuminen

Kutsu edustajiston kokoukseen on lähetettävä sähköpostitse edustajiston jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen vähintään viisi (5) vuorokautta ennen kokousta kaikille edustajiston jäsenille, ja lisäksi kokouksesta on ilmoitettava julkisesti opiskelijakunnan edustajiston järjestäytymiskokouksessa päättämällä tavalla. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kokouksessa voidaan käsitellä myös kokouskutsun ulkopuolisia asioita, mikäli edustajisto niin äänten enemmistöllä̈ päät-tää̈. Yhdistyslain 23 §:ssä mainituista asioista ei kuitenkaan voi tehdä päätöstä, ellei niitä̈ ole mainittu kokouskutsussa.

Edustajisto kokoontuu:

Vaalituloksen vahvistamisen jälkeen ennen toimikautensa ja ennen uuden toimintavuoden alkua järjestäytymiskokoukseen, jossa
– todetaan edustajiston kokoonpano,
– valitaan edustajiston keskuudesta puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut tarvittavat toimihenki-löt,
– valitaan opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja,
– valitaan opiskelijakunnan hallitus,
– päätetään, miten jäsenistölle ilmoitetaan edustajiston kokouksista.

Puheenjohtajan vaaleissa ehdokkaan on saatava yli puolet edustajiston järjestäytymiskokouksen yhteydessä suoritetussa vaalissa annetuista äänistä.

Kevätkokous, jossa
– vahvistetaan hallituksen valmistelema opiskelijakunnan toimintakertomus,
– vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään sen aiheuttamista toimenpiteistä,
– päätetään vastuuvapauden myöntämisestä̈ hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
– nimetään keskusvaalilautakunta,
– päätetään muut esityslistalle otetut asiat.

Syyskokoukseen, jossa
– päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma,
– päätetään seuraavan vuoden talousarvio,
– valitaan tilintarkastaja sekä varatilintarkastaja,
– määrätään seuraavan lukuvuoden jäsenmaksun suuruus,
– päätetään seuraavan vuoden luottamushenkilöiden palkkiot,
– päätetään muut esityslistalle otetut asiat.

Edustajiston kokous on laillinen ja päätösvaltainen, kun kokous on asianmukaisesti koolle kutsuttu ja paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä̈ vähintään kuusi (6) edustajiston jäsentä.
Edustajisto kokoontuu hallituksen kutsusta, milloin hallitus tai edustajiston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun kolme (3) edustajiston jäsentä̈ sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti pyytää hallitukselta tai edustajiston puheenjohtajalta.

Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden (2) viikon kuluessa siitä, kun hallitus sai todisteellisesti tiedon asiaa koskevasta pyynnöstä.

Opiskelijakunnan jäsenillä on läsnäolo-oikeus edustajiston kokouksissa, ellei edustajisto äänten enemmistöllä̈ päätä̈ rajoittaa läsnäolo-oikeutta jonkin asian käsittelyn ajaksi tai ellei lainsäädäntö edellytä asian käsittelyä ilman jäsenien läsnäoloa. Opiskelijakunnan työntekijöillä̈ on läsnäolo- ja puheoikeus edustajiston kokouksissa.

7 § Hallitus

Opiskelijakunnan hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää̈ hallitus. Hallituksen tehtävänä̈ on johtaa opiskelijakunnan toimintaa, valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja tutkintolautakuntaan. Hallitus vastaa opiskelijakunnan hallinnosta ja valvoo, että̈ voimassa olevia säädöksiä noudatetaan. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus valitsee opiskelijakunnan toiminnanjohtajan ja muut työntekijät. Hallituksen puheenjohtaja toimii toiminnanjohtajan esihenkilönä̈. Toiminnanjohtaja toimii opiskelijakunnan muiden työntekijöiden esihenkilönä.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä̈ neljästä seitsemään (4–7) varsinaista jäsentä.

Opiskelijakunnan työntekijä̈ ei voi kuulua hallitukseen. Hallituksen sihteerinä̈ toimii opiskelijakunnan toiminnanjohtaja. Tämän ollessa estyneenä̈ voi hallitus kutsua kokoukselle sihteerin.
Hallituksen järjestäytymiskokous on pidettävä̈ viimeistään tammikuun loppuun mennessä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä muut mahdolliset vastuutoimet, sekä̈ sopii keskinäisestä työnjaostaan.

Hallituksen kutsuu koolle opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä̈ ollessaan varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan on kutsuttava kokous koolle myös silloin, kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä̈ siaẗ häneltä̈ kirjallisesti tai sähköpostitse pyytää.

Hallitus päättää järjestäytymiskokouksessaan koollekutsumistavastaan sekä työskentelytavoista.

Hallituksen kokous on laillinen ja päätösvaltainen, kun kokous on asianmukaisesti koolle kutsuttu ja paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä̈ vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä̈.
Edustajiston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla sekä opiskelijakunnan työntekijöillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Hallitus voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden myös muille henkilöille. Jokaisella hallituksen jäsenellä̈ on yksi (1) alani. Ääntä̈ voi käyttää̈ vain henkilökohtaisesti.

Jos edustajisto on vapauttanut hallituksen tai sen jäsenen tehtävistään kesken toimikauden, valitaan uusi hallitus tai uusi jäsen jäljellä̈ olevaksi toimikaudeksi. Edustajiston vapauttaessa hallituksen pu-heenjohtajan tehtävästään kesken toimikauden, tilalle valitaan uusi puheenjohtaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Jos hallitus eroaa tai muusta syystä̈ vapautetaan tehtävistään, se vastaa välttämättömistä hallitukselle kuuluvista tehtävistä̈ siihen asti, kunnes uusi hallitus on järjestäytynyt.
Edustajiston erotessa kesken toimikautensa hallituksen toimikausi päättyy automaattisesti.

8 § Työntekijät

Opiskelijakunnan työntekijöitä ovat toiminnanjohtaja sekä tarpeelliseksi katsotut muut työntekijät. Toiminnanjohtaja johtaa opiskelijakunnan toimiston toimintaa ja toimii muiden työntekijöiden esihenkilönä. Toiminnanjohtajan lähin esihenkilö on hallituksen puheenjohtaja. Muista toiminnanjohtajan työsuhteeseen liittyvistä asioista päättää hallitus. Muiden työntekijöiden valinnasta, varoituksen antamisesta, lomautuksesta ja työsuhteen päättämisestä päättää hallitus.

9 § Aloiteoikeus

Jokaisella opiskelijakunnan jäsenellä̈ on oikeus tehdä̈ aloite edustajistolle. Aloite osoitetaan hallitukselle, joka antaa siitä lausunnon kuukauden kuluessa. Aloite käsitellään seuraavassa mahdollisessa edustajiston kokouksessa.

Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja kutsutaan tarvittaessa kuultavaksi edustajiston ja hallituksen kokouksessa. Tehdystä päätöksestä on ilmoitettava aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle.

10 § Päätöksenteko

Opiskelijakunnan edustajiston ja hallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä̈ tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, paitsi henkilövalinnoissa arpa. Henkilövalinnoissa käytetään suljettua lippuäänestystä̈. Äänestys on suoritettava suljettuna lippuäänestyksenä myös muissa asioissa, mikäli yksikin kokouksen äänivaltainen edustaja sitä vaatii.

11 § Sähköinen päätöksenteko

Opiskelijakunnan hallituksen ja edustajiston päätöksenteko voidaan järjestää tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Sähköisen päätöksenteon käyttämisestä on mainittava kokouskutsussa. Kokouskutsussa on lisäksi mainittava tällaisen osallistumisen edellytyksistä, osallistumisen teknisestä toteutuksesta, siihen liittyvistä jäsenen puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä (Yhdistyslaki (503/1989) 24§). Mahdollisissa suljetuissa lippuäänestyksissä on huolehdittava vaalisalaisuuden säilyminen.

12 § Asiakirjojen julkisuus ja valitusoikeus

Opiskelijakunnan ammattikorkeakoululain 41 § nojalla tekemät päätökset ja niitä̈ koskevat asiakirjat ovat julkisia siten, kuin niistä̈ hallintolaissa (434/2003) ja laista viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) säädetään.

Opiskelijakunnan muut asiakirjat ovat julkisia opiskelijakunnan jäsenille, jollei laissa toisin säädetä.

Opiskelijakunnan kiinteistötoimintaan ja liiketoimintaan liittyvät asiakirjat ja yksityistä̈ henkilöä̈ kos-kevat asiakirjat eivät ole julkisia. Asianosaisella on oikeus saada nähtäväkseen itseään koskevat asiakirjat.

Opiskelijakunnan toimielimen keskuudessa syntynyt ehdotus, luonnos, mietintö, lausunto, muistio tai muu selvitys eivät ole julkisia.

Opiskelijakunnan jäsenillä̈ on oikeus saada otteita opiskelijakunnan jäsenille julkisista opiskelijakunnan edustajiston, hallituksen ja toimielinten pöytäkirjoista. Näistä̈ otteista on suoritettava hallituksen päättämien perusteiden mukainen maksu opiskelijakunnalle.

Opiskelijakunnan ammattikorkeakoululain 41 § nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta siten, kuin muutoksenhausta ammattikorkeakoulun tekemään päätökseen ammattikorkeakoululain 41 §:ssä säädetään. Muilta osin noudatetaan yhdistyslain (YhdL 32 ja 33 §) määräyksiä.

13 § Nimenkirjoittajat

Opiskelijakunnan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja yhdessä tai toinen heistä yhdessä hallituksen varapuheenjohtajan tai edustajiston puheenjohtajan kanssa. Toiminnanjohtaja voi kirjoittaa nimen yksin työntekijöihin liittyvissä asioissa.

14 § Talous

Opiskelijakunta on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpito on soveltuvin osin toteutettava kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitetulla tavalla. Hallitus vastaa opiskelijakunnan taloudesta.

Opiskelijakunnalla on joko tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastuksesta vastaa tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan on oltava auktorisoitu tilintarkastaja.

Opiskelijakunnan tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on laadittava tilinpäätös sekä toimitettava tilintarkastuksen suorittamiseksi tarvittavat asiakirjat tilintarkastajille neljän (4) kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä.

Hallituksen tulee toimittaa tilinpäätös, tilintarkastuskertomus sekä tehtyjen muistutusten takia laaditut selvitykset edustajistolle viimeistään edustajiston kevätkokouskutsun yhteydessä.

15 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää edustajisto. Sääntöjen muuttamisesta on oltava maininta kokouksen esityslistassa. Sääntöjen muuttamisesta on päätettävä kahdessa (2) peräkkäisessä̈, vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä̈ kokouksessa, joissa kummassakin muutosehdotuksen on saatava vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kaikista edustajiston äänistä. Säännöt vahvistaa ammattikorkeakoulun rehtori.

Nämä säännöt on hyväksytty 13.11.2012 ja 28.11.2012 pidetyissä̈ Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKAn edustajiston kokouksissa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo on vahvistanut ne 3.12.2012. Säännöt astuvat voimaan 1.1.2013.

Nämä säännöt on avattu käsittelyyn edustajiston toimikaudella 2023. Säännöt on hyväksytty 5.10.2023 ja 11.12.2023 pidetyissä Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKAn edustajiston kokouksissa. Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo on vahvistanut säännöt 19.12.2023. Säännöt astuvat voimaan 1.1.2024 ja ovat voimassa toistaiseksi.

Joensuussa 20.12.2023
Petri Raivo, rehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu